11 tammikuuta 2017

kolminkertaisesti hyväksytty



Tapahtui jotakin historiallista, ainutlaatuista ja alunperin mahdotonta: kisasin kaikkien kolmen koirani kanssa samassa kokeessa! Unskin kasvutarinan vapaan kasvatuksen tuotoksesta ihan vakavasti otettavaksi harrastuskoiraksi jo varmaan moni tietääkin. Mutta Eetu! Aina välillä ollessani Keski-Suomessa pidemmän aikaa alan katsoa olisiko kokeita tai kisoja lähistöllä, sillä on mahdollisuus saada auto käyttöön. Rallytokoa oli useampi koe tulossa, joten aloin tekemään suunnitelmia. Valvoin yöhön ja kellon lyödessä 00.00 laitoin samantien ilmottautumisen menemään, jotta varmasti saisin Vekille ja Unskille paikat. Ilmottautumisen jälkeen aloin kuitenkin ynnäilemään, jonka jälkeen aloin tutkimaan ja varmistelemaan voisiko olla mahdollista että myös Eetu saisi kisata. Ja lopputulema oli selvä: saisi! Laitoin aivan hysteerisenä vielä kolmannen ilmottautumisen menemään ja samalla yritin ehtiä fiilistelemään miltä tuntui vuosien jälkeen kirjoittaa se alkuperäisen harrastuskoiran nimi koelomakkeeseen. Ihan mahtavalta ja liikuttavalta. Tosiaan Eetuhan on saatu niin hyvään kuntoon, että sen lääkitys on lopetettu jo lähes 1,5-vuotta sitten. Varoaikamme olemme lusineet ja koira voi fyysisesti hyvin. Mä oon niin onnellinen, mutta siitä voisin kirjoittaa ihan oman postauksen kun jaksan.

Kisapäivä oli aivan hullu. Pakkasta oli parhaimmillaan ainakin -26 ja hallissa oli 3 astetta. Tyypilliseen tapaani olin pakannut koirille joulukuussa vähän treenikamppeita mukaan, sillä ikinä ei tiedä kuinka aktiivisesti oikeasti treenataan ja oli pakko ottaa paljon muuta tavaraa mukaan. Siinä pakatessa unohtui sitten yksi olennaisimmista eli lämppätakki/BOT. Ei ollut myöskään kuin yksi häkki ja tajusin kisa-aamua edeltävänä iltana että ei koiria voi todellakaan pitää autossa näin kylmällä. Onneksi on ihania ystäviä kuten Iipu joka lainasi mulle oman koiransa takkia ja häkin. Kisapaikalla oltiin varmaan ensimmäisenä ja saatiin hyvä paikka hallista, tosin lopulta oltiin melkein ainoita jotka pitivät koiria lopulta häkissä. En tiedä miten muut saivat pidettyä koirat lämpiminä autoissa. Ulkona koirien kanssa ei voinut käydä, sillä siellä oli niin kylmä että välittömästi alkoi tassut nousta ilmaan ja kävely ei huvittanut ketään. Onneksi hallissa oli tilaa lämpätä ja verryytellä koirat.

Unski oli ensimmäisenä alokasluokassa, joka sopi sille tosi hyvin. Hallissa oli rauhallista ja radalla ei haissut vielä liikaa muilta koirilta. Uns teki hienointa rataa ikinä ja se oli tosi hyvin kuulolla. Toki tsemppasin sitä asiaankuuluvasti ja sainkin siitä kehuja palautteessa.


Unski ALOHYV 85p 

Pieniä virheitä siellä tuli, jotka enemmän johtui ohjaajasta. Unskin suorituksen jälkeen oma fiilis oli aivan katossa, sillä sitä luonnollisesti jännitettiin eniten. Nyt Uns saa ottaa iisisti pari viikkoa kunnes kokeillaan hakea viimeinen hyväksytty tulos ja se uskomattomalta tuntuva RTK1. 

Eetu oli luokassaan 19 koira, joten aikaa tuntui olevan ikuisuus ennen sen vuoroa Unton jälkeen. Tämä oli kyllä lopulta erittäin hyvä, sillä ratiksessa en juuri ajatellut suoritusta Eetun näkökulmasta vaan keskityin aikalailla täysin miettimään sen Unton kanssa. Nyt ehdin kuitenkin hyvin lämpätä ja verrytellä Eetun ja purkaa siltä ylimääräisiä kierroksia. Teki tosi hyvää, koska koirahan oli aivan pärinöissä. Seuruutin sitä pitkin hallia pitkää pätkää, jotta saatiin pärinöitä vähän alemmas. Eetu tuntui tosi hyvältä ja olin vaan niin onnellinen, kun katsoin koiraa joka oli aivan täpinöissä. Eetu teki tasaisen varman suorituksen, vaikka on kisannut lajissa viimeksi varmaan yli 5-vuotta sitten. Mitään ongelmia ei ollut, ääntäkään ei tainnut lähteä juuri ollenkaan ja teki kaiken tosi kauniisti. 


Eetu ALOHYV 97p

Muutama ohjaajan moka, muuten tosi nättiä. Tykkään niin paljon tuon koiran asenteesta: sillä ei kontakti paljon putoile ja se tekee niin varmana. Huomaa että ikä ja kokemus on tehnyt hyvää kummallekin, sillä ennen vanhaan Eetu olisi varmaan räksyttänyt ja kiehunut yli ja minä osannut hallita sitä kunnolla. Kyllä tuntui hyvältä olla töissä oman 7-vuotiaan ensimmäisen koiran kanssa <3 Tuntu myös tosi palkitsevalta huomata miten osasin opettaa sille kisatilanteen uudelleen ja saada siitä tosi varman vaikka koe oli ensimmäinen vuosikausiin. 

Eetun jälkeen olikin taas pitkä tauko. Kylmyys alkoi hieman tuntua ja aika malttamattomina odoteltiin että avoin luokka alkaisi. Rataantutustumisessa oli jännittävää kun piti käydä läpi uusia kylttejä ja miettiä miten ne suorittaisi. Vekki oli odottanut useamman tunnin häkissä ja tyypilliseen tapaansa ei ollut malttanut levätä, kun se näki että muut koirat pääsivät töihin. Lämpätessä ja viritellessä se tuntui aika hyvältä, mutta kehään mennessä tuntui että se oli oikeasti aika puhki. Tuntui että jouduin jopa kalastelemaan ja tsemppaamaan sitä loppupuolella, vaikka videossa tämä ei paljoa näykään. Etenkin pujottelussa tuntui ettei se jaksanut enää seuratakaan. Itse otin aivan typeriä virheitä meille (uusin kun suoritin kyltin väärin vahingossa ja korjasin vinoa perusasentoa), jolloin pisteitä katsoessa olin aika järkyttynyt: vaivaiset 75p. No siitä toipuessa ja palautteen nähdessä alkoi valkenemaan että ne olivat kyllä ihan ansaittuja ja hölmöjä omia mokiani. Muuten kaikki avoimen liikkeet onnistuivat juuri kuten piti ja kyllä se rata oli sulavaa tekemistä. Seuraavalla kerralla tehään jo paremmin kun mäkin muistan mitä siel saa tehä ja mitä ei! 


Vekki AVOHYV 75p

Ja loppujen lopuksi saatiin Vekillekin mitä lähettiin hakemaan eli hyväksyttyä tulosta. Ja sehän meille kelpaa vaikka vähän huonoilla pisteilläkin, kun tietää että vika ei oo koirassa vaan mussa. 

Oon tosi onnellinen siitä että uskalsin ilmoittaa kaikki koirat ja mehän saatiin juuri sitä mitä lähettiin hakemaan! Oli mulla luottoa enkä keksinyt miksei olisi mahdollista saada tulosta kaikkien koirien kanssa ja nyt kun se tehtiin, niin fiilis on ihan mahtava. Nyt Vekki ja Eetu käy seuraavan viikonlopun kisoissa toivottavasti hakemassa tarvittavat hyväksytyt tulokset ja parin viikon päästä koitetaan kaikkien kolmen kanssa taas hyväksyttyjä tuloksia seuran omissa kisoissa. Tämä tarkoittaisi toivonmukaan sitä, että jokainen koira saisi myös koulutustunnukset! Onneksi on aikaa ottaa rennosti tässä välissä ja kun tuntee koiransa, niin tehdä niille jokaiselle oma suunnitelmansa kisojen välille :) Vekille se tarkoittaa voittajan liikkeiden treenailua, Eetulle avoimen ja voittajan luokan liikkeiden humpuuttelua ja ratatreeniä pitkillä seuraamisilla, jotta kattila ei sitten ihan kiehu kun taas tehään kokeessa pitkää seuruuta. Unskilla taas se tarkoittaa aivan pientä hömppäilyä lähinnä rallyn ulkopuolelta ja enemmän leikkimistä leluilla palauttelutreeninä ja aivan alkeellista peruasennosta ja kontaktista runasta palkkaamista. 

Olen huomannut että Vekin elämän aikana vuoden alku on ollut meille aina hyvää tulosten aikaa. Ensivuosina Vekki haki vuoden alussa TK1, sitten se aloitti kisaamaan agilityssa nousten samantien 2-luokkaan, viime vuonna  se haki RTK1 helmikuussa ja nyt aloitti kisaamaan avoimessa tuloksellisesti :) Jos saavutetaan näin vuoden tavoitteet lajissa jo ensimmäisenä kuukautena, niin kuka tietää missä mennään jo kesällä tai syksyllä! 

08 tammikuuta 2017

PENTUSUUNNITELMIA: Vekki x Hali



Jotakin uutta ja jännittävää on tulossa, kuten otsikosta voikin päätellä. Kennel Patchcoatin A-pentueen vanhemmiksi toivotaan Patchcoat Udane "Halia" sekä Ardiente Don Perro "Vekkiä". Olin todella jännittynyt kun kasvattaja ilmaisi kiinnostuksensa käyttää Vekkiä, sillä olen jo jonkin aikaa miettinyt olisiko siitä jatkamaan rotuaan. Omaan käteenihän se on täysin sopiva ja parempaa en voisi toivoa. Kyllähän se todella hienolta ja ihmeelliseltä tuntuu ajatella oma koira isäksi, kun se lauman nuorimpana on kuitenkin aina se "pentu" vaikka aikuinen onkin. 

Halin emää Maita olen nähnyt paimentamassa joskus monia vuosia sitten ja silloin itse vasta ihailin ja haaveilin omasta australianpaimenkoirasta. Muistaakseni myös Hali oli jo silloin syntynyt ja mukana. Hali vaikuttaa samanlaiselta monitoimikoiralta kuin Vekkikin, joka toimii monessa eri lajissa. Nyt vaan toivotaan että kaikki sujuu hyvin ja saadaan pentuja keväälle. 



(c) Jenna Oinonen
(c) Hanna Turunen

(c) Jenna Oinonen

Lisää yhdistelmästä kasvattajan omalla sivulla: 

http://patchcoat.kotisivukone.com/25844