29 helmikuuta 2012

ehkä myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin jälleen auringonnousu

Ollaan vietetty poikien kanssa hiihtolomaa rennosti. Ollaan herätty yllättävän aikaisin, leikitty, treenattu, nähty paljon koirakavereita ja etenkin lenkkeilty! Päivittäin ollaan äitin kanssa viety pojat juoksemaan koirien hiihtoladulle tai vaihtoehtoisesti ollaan nähty koirakavereita. Onnellisia ja väsyneitä poikia.
  
Maanantaina treeneissä meillä olikin hieman eri kokoonpano. Helillä oli mukana 11 viikkoinen berninpaimenkoira, Tepa johon Unto sai tutustua. Unto ei tykännyt uusista koirista yhtään vaan piiloutui mun selän taakse kokoajan. Sai tajuamaan, että sen olis korkea aika saada omia ystäviä. Eetu tuntui hieman kuumuvan uusista koirista ja lämmittelyssä oli vähän kuumana. Radalla oli pitkä suora jonka alkuun jätin Eetun ja menin edelle lähettämään. Yllättäen koira tulikin ekan riman ali mitä on esiintynyt muutaman kerran viime treeneissä. Otin uudelleen, mutta tuli silti ali. Jouduin sitten jäämään lähemmäs koiraa ja annoin lähtöluvan mahdollisimman rauhallisesti jolloin jopa hyppäsi. Raivostuttavaa mistä se on tuommoisenkin keksinyt




Tehtiin aika vauhdikkaita ratoja. Alkuun pieni pyöritysrata, jossa muistuteltiin rengasta. Ensimmäisellä ohjauksella meni muistaakseni välistä, joka toimi hyvänä muistutuksena mulle alkaa samantien ohjata rengas paremmin. Tämän jälkeen ei mennyt kertaakaan välistä, vaikka rengas oli jokaisella radalla todella vaikeissa kohdissa (keskimmäinen rata). Ensimmäisellä radalla putki oli ilmeisesti koiran näkökulmaan jotenkin hassusti, koska muutama koira Eetu lukuunottaen törmäsivät kuono edellä sen reunaan, vaikka kyseessä oli melko helppo käännös. Nauratti kun toinen törmää kuono edellä päin putken suuta.

Ensimmäisen kuvan radassa ainut ongelma oli tuo putkesta tulo ja kääntyminen ajoissa 3-hypylle. Alkuun klassisesti jäin vain odottelemaan ja "huhuilemaan" koiraa hypyn lähelle enkä paljoa tehnyt saadakseni sen huomion jolloin tietty juos hypyn ohitse. Toistoilla huusin ajoissa "tässä"-käskyn ja sain nipinapin kääntymään ajoissa. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt vaihtaa rintamasuuntaa vastakkaiseen suuntaan, jolloin Eetukin olis tullut paremmin mua kohti jolloin olisin saanut heitettyä sen vain hypyn ylitse. Muuten puhtaasti!

Toisen kuvan radassa (mentiin radat eri järjestyksessä) jäin sitten Eetun lähelle lähtöön, vaikka edessä oli pitkä suora. Päätettiin pelata varman päälle ettei riman alittamista enää tulisi. Helpommin sanottu kuin tehty lähteä samalta viivalta koiran kanssa, yrittää kirittää koiran edelle ja saada koira haltuun tiukkaan kurviin renkaalle, jota en uskaltanut vielä takaaleikata. Ensimmäisellä yrityksellä olin liian hidas ja koira irtosi viimeiselle hypylle, mutta toisella kerralla olin ripeämpi ja sain Eetun kääntymään ajoissa. Renkaan ja hypyn jälkeen valssasin renkaalle. Muuten rata menikin puhtaasti.

Viimeinen rata olikin juoksentelua, jossa pääsin kunnolla vedättämään koiraa. Kaitsun idea radasta olikin "katsotaan miten pidätte koirat hallinnassa", koska rata oli aika suora, mutta pitkä. Hyvin menikin ja erityisen ylpee oon siitä, että kepit meni vaikeammaltakin puolelta kerralla puhtaasti.

Syy miksi hehkutan tota ratojen virheettömyyttä on se, että tuntuu loistavalta huomata miten ohjaus ja radalla eteneminen alkaa pelaamaan omasta ja koiran puolesta. Ennen saattoi tökätä radalla useampi kohta, joita jäätiin sitten toistamaan. Tuntuu hyvältä vain tehdä rata ja juosta maaliin hyvillä mielin!




Tänään on ollut aktiivinen päivä! Aamulla käytiin pitkällä lenkillä Tuijan & Pepen kanssa. Pojat pääsivät purkamaan taas kaikki energiat metsässä. Alkuun tosin pidin molemmat kiinni, koska hihnakäyttäytyminen oli jotain niin kamalaa. Unton päästin hetken päästä irti, mutta Eetu sai vielä muistella miten kävellään nätisti. Kunnon kiskomista, komentelua ja turhautumistahan se oli, mutta päätin päästää vasta kun kävelee rauhallisesti. Lopulta pääsi toinenkin riehumaan. Tätä täytyy tehdä useammin, koska Eetun ongelma on aina ollut hihnassa kävely kun muut menee vapaana tai on edellä

Kotona pojat ehtivät tunnin nukkumaan, kun lähdettiin Viivin & Kassun kanssa ulkoilemaan. Kumpikin pojista pääsi ensimmäistä kertaa leikkimään Kassun kanssa. Otettiin samalla kuvia pojista!



Eetu pääsi vielä äidin mukaan iltalenkille ja ei varmaan tarvitse sanoa miten rättiväsyneitä molemmat nyt ovat!
Illalla teki vielä mieli treenata. Unton kanssa tehtiin maahanmenoa seinän vieressä. Huomasin aiemmin kuinka helposti se vetää lonkalleen ja päätin opettaa oikean tekniikan jo tässä vaiheessa. Seinän vieressä ei pääse heittämään lonkalle, joten tehdään tätä nyt vähän aikaa näin. Eetun kanssa jumpattiin VOI:n kaukoja, kapulan pitoa ja paikkamakuun päämakuuta. Unpe seurasi kiltisti vieressä ja palkkasin sitä satunaisesti välissä kun pysyi poissa tieltä. Uutena juttuna Unterolle vielä auton metallihäkki, joka tuotiin sisälle tutustumista varten. Naksuttelin häkin haistelusta ja pienellä vihjailulla sinne menemisestä. Pieni ei tuumannut häkistä mitään vaan oli siellä tyytyväisenä. Pyysin myös Eetua menemään "häkkiin"-käskyllä, joka toimii näköjään tähänkin häkkiin hyvin. Molemmat saivat istuskella häkissä hetken aikaa eikä Untoa alkanut ahdistaa ollenkaan. Myöhemmin laitoin vielä sille luun häkkiin syötäväksi ja sen jälkeen Umpelo onkin viettänyt koko iltansa häkissä vapaaehtoisesti :)




Viiville, kiitos kuvista!

21 helmikuuta 2012

videooo


Tänään vuokrattiin halli Juulian kanssa ja mentiin tunniksi treenaamaan. Tarkoituksena nyt tehdä kontakteja ja kokeilla uusia ohjauskuvioita pieneen rataan. Rata piti suunnitella tyhjästä, sillä unohdin ratapiirrokset kotiin. Vähän jähmeän näköistä ohjaus videolla, mutta pääasia että puhtaana tehtiin - paitsi koira tiputti riman kääntyessään liian tiukasti.
Kontaktit A:lla meni taas hyvin ja otin videolle itseeni varten. Puomilla homma ei toiminutkaan ihan niin helposti kuin ajattelin, vaan Eetu loikkasin kontaktilta kokonaan pois kun käännyin kropalla koiraa kohti. Treenaamalla näistäkin saisi varmasti hyvät, mutta vaatii kyllä huomattavasti enemmän työtä!

Lähdössä koira pysyi tänään melko hyvin. Kerran otin sen pois radalta kun livisti lähdöstä ja lähti röyhkeästi ilman lupaa eteenpäin. Pakko olla ehdoton näissä, jotta sinne päähän uppoaa ettei lähdöstä ikinä edetä ilman vapautusta

20 helmikuuta 2012

sitten juostaan

Ompas meidän elämä mennyt tylsähköksi eikä kalenterissakaan ole mitään suunnitelmia. Tähän tulee kyllä muutos kun tuli sellainen olo että täytyy päästä kisaamaan! Aion ottaa nyt itteeni niskasta kiinni ja tilata sen uuden painavamman tokokapulan (joo, pätevä syy olla treenaamatta ollenkaan) jotta saadaan nouto kuntoon. Kevyttä ohuempaa kapulaa Eetu pyörittelee suussa ja painavamman kapulan kanssa paljon siistimpää. Laiskat menee sieltä mistä aita on matalin.


Viime viikolla Unto pääsi mukaan kun mentiin hallille treenaamaan Pepeä Tuijan ja Evien kanssa. Oli orpo olo olla hallissa ilman koiraa tai noh ilman koiraa, jonka kanssa olis voinut treenata. Evien opastaessa Tuijaa tehtiin Unskin kanssa kaikkea pientä kivaa: harjoiteltiin putkea, kokeiltiin puomia, kierrettiin siivekettä ja tehtiin istumisia ja maahanmenoja pussin kankaan päällä. Hengailtiin myös vaan yleisesti hallissa ja harjoiteltiin paikallaoloa ja juoksenneltiin ympäriinsä. Jotenkin hankalampaa luoda suhdetta toiseen koiraan kun yleensä molemmat ovat mukana. No joka tapauksessa Unppe oli hurjan reipas!



Tänään piti jättää treenit väliin, mutta sainkin auton käyttöön ja tuli pieni äkkilähtö. Tavoitteena ottaa vain kepeille menoja ja kontakteja! Alkuun lämmittelin tekemällä takaakiertoja, päällejuoksua ja saksalaista. Panostin myös lähdössä pysymiseen ja parempaan mennään kokoajan. Seuraavaksi keppejen sisäänmenoja. Palkkasin ensin vain oikean välin hakemisesta ja siitä sitten koko kepit. Vedätin kokoajan vähäsen ja teki sairaan hienoja keppejä! Pomppi välit eikä aikomustakaan oikoa, vaikka olin selkeästi edellä. Harjoiteltiin myös vaikeammalta puolelta menoja ja avokulmia. Kaikki tää meni tosi hyvin ihan muutamalla toistolla, vaikeat avokulmatkin!

Vaikka aikomuksena oli tehdä vain pieniä juttuja niin päätin ottaa yhden muiden tekemän ratapätkän, jotta koira päästelisi höyryjä ulos. Rata oli kuitenkin aikalailla juoksentelua eikä mitään turhan hankalaa. Ei siinä mitään hirveitä ongelmia tullutkaan! Seuraavan radan halusin ottaa siksi, että siihen pystyi tekemään poispäintyönnön ja halusin nähdä auttoiko viime kertainen treeni ja meni puhtaasti.
Loppuun vielä kontakteja. Kokeilin erästä näkemääni kikkaa, jossa kontaktilla ohjaaja kääntyy koiraa päin juuri kun koira on kontaktialueella ja näin koira ottaa juoksarit. Halusin testata miten Eetu reagoisi ja sehän hidasti ja teki täydelliset juoksarit. Päädyin nyt siihen, että näin saa tulla olemaan jatkossakin sillä Evie sanoi ettei Eetulla ollut aikomustakaan loikata kontaktin ylite. Kovaa treeniä vaatii, mutta nyt on selkeä suunta! Oli niin hyvät treenit, että innostuin jos alkais miettiä sen lisenssin tilaamista. Pienet jutut vielä hiotaan (lähdössä pysyminen varmaa, kontaktit) niin sitten voitaisiin jo lähteä virallisiin, ääk!


Brit Care on tehnyt tehtävänsä meidän piskeille. Unton toiminnot ovat "normalisoituneet" ja Eetun paino on tippunut taas 14 kg! Jänskää taas pähkäillä mitä se tulee syömään kun kilot on saatu normaaliksi. Ehkä pitäisi pitää suosiolla nappulalla vaan ja satunnaisella raakaruokinnalla.
Unton antibiotti loppui ja ukkeli on ennallaan. Voin kertoa etten oo ahneempaa tyyppiä tavannut! Unto on keksinyt nousta pöytien varaan ja varastaa ruokaa sieltä. Muutamat leivät ovat lähteneet jo parempiin suihin kun herra käy ne anastamassa. Eilen se nousi yöpöytääni vasten ja tunki naaman lautaseeni, aamulla kaatoi kahvikuppini.
Untolla on söpö ja rasittava tapa tehdä oudoista esineistä aarteitaan. Huoneestani katoaa päivittäin tavaraa kun koira ottaa ne omakseen "hei tää on kiva" ja kantaa ne matolleen. Sukkia lähtee eniten, mutta kerran vei paitani. Yhtenä päivänä otti muovisen korin ja toisena tiputti lasin lattialle ja otti sen aarteekseen. Typerä pieni poika :)

Postausten taso on todella huikea kun jokainen on nykyään kaavaa "ei olla treenattu eetu syö nyt sitä ja tätä unto on tehnyt tätä ja meillä oli treenit ja silleen" :D

Kuvien laittaminen kamerasta on näköjään ylivoimaista, joten kuvista kiitos Ilona ja Viivi!

13 helmikuuta 2012

kaiken piti olla valmista, mut sun maailma oli vaaleanpunaista


Unton ensimmäinen rokotus meni hyvin eikä tyyppi tainnut edes tajuta mitä tapahtuu. Unton oireet joista kerroin aiemmin jatkuivat rokotuspäivään saakka rajumpina mm. oksensi limaa ja yskä pahentui. Näin saatiin pienelle otukselle antibiottikuuri, joka jatkuu vielä pari päivää. Eetun kynsien tilanteesta en oikein osaa sanoa mitään

Unto on syönyt tulostaan asti Golden Eaglen penturuokaa. Olen monta kertaa ihmetellyt miten paljon tavaraa tuollaisesta pienestä pennusta voi lähteäkään, enemmän kuin vanhemmasta koirasta. En haluu kertoo enempää yksityiskohtia mutta kuvottavaa. Miettinyt onko tää nyt ihan normaalia ja kyselin muiden kokemuksia ruuasta. Muutamalla oli ollut täysin samanlaisia "oireita" kuin Untolla ja näin halusin ruuan samantien vaihtoon. Nyt Unto syö Brit Caren Pyppya ja vaikuttaa todella hyvältä. Eetulle otettiin samalla kokeiluun Brit Caren Light.




Maanantaina teki mieli tehdä pikku miehen kanssa jotain uutta. Otettiin sitten wannabe "agilityn alkeita" kun laitoin kaksi puukoria lattialle ja penikka kiertää niitä juosten lelun perässä. Vähän sytty pojalla silmissä kun näytin sille ensimmäistä kertaa Skineez-lelua! Raivolla kiinni vaan. Hienosti kierti ja jos voi sanoa että irtosi niin sitten niin. Eetu kävi kuumana vieressä ja laitoin sen hihnaan ovenkahvaan kiinni. Sen jälkeen Unto tauolle ja Eetun vuoro. Eetun kanssa poispäintyöntöjä ja päälle juoksuja sekä sitä odottamista rauhassa näinkin säälittävässä "lähdössä"

Iltapäivällä lähettiin sit omatoimitreeneihin. Olin tehnyt meille lyhyen radan, jota ei sitten mentykään. Noh ite harjoittelin ratani juttuja jossa keskityttiin lähinnä poispäintyöntöihin. Ne on ollu meille tai no mulle tosi hankalia ja halusin vihdoin treeniä kunnolla. Ekoilla toistoilla menin koiran liikeradalle, mut sit tajusin missä kohtaa mun täytyy olla. Hyvien toistojen jälkeen koira ei kuitenkaa meinannu taas pysyä lähdössä. Palautin monta kertaa, mutta silti oli vieterit tassuissa ja ponnahti kokoajan seisomaan tai meni maahan. Alkoi ärsyttämään kun ei keskittynyt yhtään laiskuuttaan. Päähänpistona sitten nappasin koiran syliini ja totesin ettei tämä peli vetele ja vein häkkiin. Onneksi tein näin!
Seuraavalla meidän vuorolla päätin keskittyä vaikka vain niihin lähtöihin. Vein koiran eri esteiden taakse ja jätin mukamas odottamaan lähtöä. Oli vähän eri ääni kellossa: istui rauhassa, tassukaan ei liikahtanut eikä mitään normaalia ennakoimista tai nykimistä. Taisi ehtiä miettiä asioita häkissä.
Vielä loppuun otettiin lisää poispäintyöntöjä jotka saatiin videolle! Omaan ohjaamiseen oon melko tyytyväinen tosin radalla ei ollu pahemmin muuta ohjattavaa kuin poispäintyönnöt - paitsi sitten olikin. Eetu alko kääntymään vähän liiankin hyvin eikä irronut enää ees putkeen jos mun kroppa oli jo kääntyny pois :D Ennen se irtoo putkeen vaikka kilometrin päästä. Videon yhdessä kohdassaen myös saattanut koiraa kunnolla esteelle kuten fiksu Evie toteaakin


Huomenna vuokrataan halli ja mennään vetämään omatoimitreenit. Maanantaille mulla oli suunnitelmana vielä A:n kontaktit ja kepeille menoja, mutta niitä otetaan sitten huomenna tai maanantaina kun ollaan ilman valmentajaa treeneissä. Nyt uskaltaa sanoa, että pohjatyö alkaa olemaan aika kivalla mallilla

01 helmikuuta 2012

lääkärissä

Unto on röhinyt pari päivää sellaista outoa yskää ja "kurnuttanut". Aamulla taas kurnutti ja soitin äitille, että varaisi lääkärille ajan. En halunnut ottaa riskiä, että pienellä olisi nenäpunkki tai muuta vastaavaa. Hieman hätäistä toimintaa, mutta parempi näin. Samalla päätettiin tutkituttaa Eetun kynnet, joihin on ilmestynyt pinnalle outoa ruskeaa juttua.

Untossa ei ollut mitään vikaa ja nenäpunkkia ei voi kuulemma diagnosoida, vaan antaa vain lääkkeet. Untolla on kuitenkin ensiviikolla ensimmäinen rokotus, joten päätettiin tarkkailla oireita siihen saakka. Unto käyttäytyi lääkärissä todella hienosti: oli onnesta soikeana kun tapasi uusia ihmisiä ja istuskeli tyytyväisenä tutkimuspöydällä. Toisin kuin Eetu joka stressasi taas koko elämänsä edestä ja tutisi tutkimuspöydällä. Epäilykseni kynsistä osoittuivat jokseenkin oikeaksi: tassuissa oli paljon bakteereja, mutta ei hiivaa. Pohjat olivat kosteudesta punertuneet. Saatiin kahta ainetta jolla hoidetaan kynnet ja tassut, sekä varulta resepti antibiottiin jos noilla konsteilla ei lähde. Muuten oli koira ok, edelleen löysää ja liian tukevassa kunnossa. Päädyttiin äitin kanssa ostamaan sille taas sitä super laihdutusruokaa yksi säkki, jotta saadaan painoa tippumaan ja sen jälkeen varovaisesti barffille. Kauheaa showta ollut tää koiran ruokinta jo pidemmän aikaa. Untolla aloitettiin tänään madotus rokotusta varten.