tänään täällä huomenna toisaalla

Poistin edellisen postauksen ja päätin kirjoittaa uudelleen

Aloitetaan vaikka agilitylla. Viimeisimmät treenit ovat menneet melko hyvin ja radat ovat olleet kivoja. Sopivasti ajateltavaa ja ohjattavaa, mutta paljon myös irtoamisia ja rallittelua. Poikkeus viime viikon treeneissä kun meno oli kokoajan vähän tahmaista. En paljoa vaivautunut ohjaamaan lähinnä taas näytin vaan, mutta en huolehtinut että koira ymmärtää. Edellisissä treeneissä radoilla oli paljon irtoamisia mm. putkiin jotka tämä poika osaa. Silti ei tahtonut sujua koska oletin koiran menevän ja jatkoin matkaani ennenkuin oli lukinnut esteen.
Huippua oli kun saatiin siirrettyä kontaktit esteille. Puomilla otti jo hyvin vaikka häiriköin ja jatkoin juosten matkaa. A:lla hieman hankalampaa kun koiralla vaikeuksia jarruttaa asentoon, mutta parani toistojen myötä

Tänään treeneissä tehtiin monia ehkä lyhyempiä ratoja monta. Paljon pyörittelyä ja sellaisia kohtia joita treeneissä ei kuulemma ennen olla tehty. Ohjaus toimi melko hyvin ja tiesin omat virheet. Kontakteilla otettiin toistoja kun raivoeläin ei malttanut pysähtyä. Suu vaahtosi vaan. Kepeille irtosi tosi kivasti ja nyt osasin antaa heti enemmän tilaa. Ilmeisesti joko osaan tai en koko treenien ajan. Jään nykyään kepeillä hieman tarkoituksella jälkeen koirasta, jotta oppii suorittamaan ne myös niin etten oo varmistamassa vieressä. Vikana vaan ettei koira tahdo ottaa enää viimeisiä välejä vaan pysähtyy odottamaan mua. Keinua pitkästä aikaa ja teki superisti! Paahto vauhdilla, mutta pysähty "odota" käskyllä nätisti ja siitä hivutti hiljaa alemmas kontaktille odottamaan

Epävirallinen flyball saatiin alulle! Aloin opettamaan Eetulle palloalustaa sheippaamalla ja innostamalla eikä menny varttiakaan kun koira osasi käydä painamassa laitetta ja kopata pallon suuhunsa. Tilan rajoitteellisuuden takia ei kyetty ottamaan vielä pallon tuomista. Innostuttiin kuitenkin Janitan kanssa treenaa enemmän ja myrskyä uhmaten mentiin takapihalle tekemään. Pieni hermoraunion mielenterveys oli taas vaikeena (pimeä, tuuli, äänet) enkä ottanut kuin pari toistoa. Pidemmältäkin matkalta onnistui hyvin!

Tokoiltu ollaan vähän. Lähinnä paikkamakuuta, luoksetuloa ja seuraamista. Paikkiksessa haastetta uuteen paikkamakuutyyliin mm. eilen ulkona pimeässä ja illalla äiti häiriköi käskyttämällä vieressä kun jätin Eetua paikkikseen. Tänään muutama kokeilu hallissa treeneissä.
Eilen kokeenomaisesti seuraaminen ja jäävät kaukopalkalla. Seuraaminen hyvä, vähän liian innokas = sähelti. Jäävissä alkoi hiljaa vikisemään josta kerran huomatin lyhyellä jäähyllä kesken liikkeen. Maahanmenossa ei malttanut kunnolla vaan jäi istumaan? Oikeasta suorituksesta palkkasin seuraamisella "vau hieno poika seuraa jes" ja vapautin palkalle. Illalla myös täydellinen minuutin paikkamakuu!

Paras uutinen on kuitenkin se, että Eetu alkaa olemaan pian omissa mitoissaan. Lähes kahden viikon aikana painoa on pudonnut -600g eli koira painaa nyt 14,2 kg. Vielä vähän pois ja ah, oon tyytyväinen! Vielä on avoimena mitä tuo koira alkaa syömään sitten jatkossa kun nää ruuat loppuu. Palataanko takaisin barfille vai mitä. Treenaaminen on niin kätevää nappulalla kun ei tarvitse huolehtia saako koira liikaa. Tosin pelkkää nappulaa en halua syöttää

ihanaa joulua!

cloudmoore milkyway moon

Nyt kun päätös on varma niin uskallan tännekin kirjoittaa. Brunon ja Essun pennut syntyivät 13.11 ja siitä asti Emmi on pitänyt mut ajantasalla pennuista. Pienten turkkien joukosta paljastuikin puolet pennuista fluffyiksi eli pitkäkarvaisiksi corgeiksi. Olen aina haaveillut fluffysta ja kaksi pojista tulisi sellaisia olemaan. Ensimmäisen kerran poikien kuvan nähtyäni olin ihan myyty "jokerinaamaiselle" pennulle. Pentujen yhdistelmä oli upea ja Brunon isä toimii lammaspaimenena Kaliforniassa mikä teki todella suuren vaikutuksen. Corgi alkuperäisessä työssään.
Aloimme sähköpostittelemaan kyseisestä uroksesta Piia-kasvattajan kanssa. Piia kertoi tällä pojalla olevan pentueen parhain luonne: avoin, reipas ja varsinainen hurmuri. Pennun ihana persoonallinen väritys ja ulkonäkö jäivät myös heti mieleen. Myös Emmi kävi pentuja katsoessa ja sanoi, että pentu vaikuttaisi todella hyvältä. Näin vähän aikaa sitten teimme päätöksen ja varasimme tämän uroksen :)

EE JMVA BALTJV-10 Caamora J-Lo Annlines Dancing With Stars
"Bruno"



(c) Meiju Moilanen

Cloudmoore Vanilla Fudge
"Essu"

Tänään pääsin pentuja katsomaan, kiitos Janitan joka lähti mukaani. Vastassa oli pieniä karvapalloja ja pentujen ominaistuoksu. Omani nähdessäni se oli rakkautta se ♥

Cloudmoore Milkyway Moon
Cloudmoore Cosmic Comet

Pallero kotiutuu tammikuussa mikä ei tunnu vieläkään todelliselta. Toivotaan että pikku-kaveri ja Eetu tulevat alusta alkaen hyvin juttuun. Näyttelyihin tällä turkilla ei pääse, mutta tavoitteellinen harrastuskoira siitä tulee. Lajeina pääasiassa toko ja agility! Näillä näkymin tämän turkista ei pitäisi tulla mitään mieletöntä, pikemminkin puoli fluffy. Parempi olisikin, sillä poika tulee jokatapauksessa hengailemaan kesät lyhyessä turkissa :)
Livenä poika oli juuri sitä mitä odotinkin ja ensimmäisenä tuli tekemään tuttavuutta. Nyt vain odotellaan luovutusta. Voi Eetu raukka ei tiedä vielä mitään tulevasta.

♥

tavoitteita

Nyt kun ollaan fiilistelty vuosi läpi niin voidaan miettiä vuoden 2011 tavoitteita. Alkuvuonna mehän elettiin melko arkista elämää ja todellinen treenaaminen alkoi tavoitteineen vasta kevään puolella

RTK1 1/3 saavutettu. Ei päästy syksyllä kokeisiin ollenkaan :(

Koiratanssissa kisaamaan joo ei päästy. Koiratanssissa en viitsi enää asettaa mitään tavoitteita: tehdään kun on motivaatiota!

Luonnetesti sitten ensivuodelle. Mikä kiire tällä edes on?

BH-koe jäi käymättä kun tokoilu meni edelle, enkä jaksanut pyydystää koepaikkaa. Tavoitteeksi ensivuodelle!

Kiva Koirakansalainen-testi ei saatukaan järjestettyä koetta :(

Parempi keskittyminen parhain saavutetuista tavoitteista! Minun pienestä riiviöstä on kasvanut kuuliainen ja nöyrä mies ♥

Kaverikoiratoimintaan mukaan juu ei, eikä tulevaisuudessakaan. Ei taida olla meidän raivopään ja herkkiksen juttu :)

Huoh, suurin osa meidän tavoitteista liittyi johonkin kokeeseen tai testiin joissa ei sitten käyty. Tyytyväinen olen silti vaikka ei mitään huiseja tavoitteita ollutkaan

Mitäs vuodelle 2012?

TK1 (jos jaksaa) TK2 VOI-tulos

RTK1 RTK2

Agilityssa epiksiä, virallisiin

BH-koe

Luonnetesti?

Viralliset kuvaukset?

Esineruutua, jälkeä, hakua ja vepeä hauskuutteluksi

Koira takaisin omiin mittoihinsa (-2 kg)

En nyt tiedä kuinka realistisia osa noista on. Testit, kuvaukset jne riippuu ihan ajankohdasta ja rahasta, mutta toivotaan että onnistuu

2011

Vuosi alkaa olla lopuillaan, joten muistellaampa mitä vuoden aikana ehtikään tapahtua

Tammikuu - Helmikuu

Tammikuulta ei ollut melkein yhtään kuvia ja helmikuultakin tosi vähän. Alkukuukausina kävimme juoksuttamassa koiria paljon ja kuvat ovatkin lähinnä lenkeiltä. Aloin itsenäisesti tutustua ihmisiin joilla oli koira ja sain uusia tuttuja

Helmikuussa kävimme paistamassa makkaraa Rapulammen laavulla ensimmäistä kertaa!
Aloitin pitämään vuodatukseen Eetun blogia.

Maaliskuu

Alkukuukaudesta käytiin yhteislenkillä, mutta sitten ei enää pahemmin liikuttukaan. Eetu alkoi ontumaan ja varomaan oikeaa takajalkaansa ja päätin pitää sen levossa muutaman päivän. Myöhemmin eläinlääkärinkään määräämä lepo ei auttanut. Pelonsekaisia tunteita kun ei ensin selvinnyt mikä koiraa vaivaa. Onneksi kyseessä oli vain nivelvenähdys. Koira meni liikuntakieltoon ja sai käydä pihalla vain tarpeillaan. Itse sairastuin ja olimme molemmat sairaslomalla kotona. Siitä tulikin idea treenata tokoa jossa liikkeet eivät rasittaisi koiran kipeää jalkaa. Maaliskuun aikana sain kipinän kunnolla tokoon, vaikka ennen vihasin kyseistä lajia

Huhtikuu

Huhtikuussa musta tuli koiratyttö! Huhtikuun kuvia selatessa alkoi väkisin hymyilyttää: koko kuukausi ihania muistoja täynnä ♥ Kuukauden alussa pidettiin Jyväskylän corgien kanssa yhteinen miitti koirapuistossa. Sosiaalisen kynnyksen ylitin kun uskaltauduin Länkipohjan mätsäriin. Mätsärissä näin ja juttelin koiratyttöjen kanssa ensimmäistä kertaa, joista on ehtinyt nyt jo tulla todella tärkeitä ystäviä. Eetun kehäkäyttäytyminen oli alussa kamalaa, mutta tsemppasi hienosti ja sijoittui SIN1 BIS4
Huhtikuussa pääsimme myös kokeilemaan uimista koirauimalassa ja tokon aktiivista treenaamista. Ensimmäisiä kertoja lähdin treenaamaan jonkun kanssa ja kävimme ahkerasti juoksuttamassa koiria Rapulammella

Toukokuu

Kevään aurinkoiset - ja ne muutkin päivät vietimme aina yhdessä koiratyttöjen kanssa treenaten, syöden ja jutellen aina iltaan asti. Koirat saivat samalla riehua keskenään niin paljon kuin tykkäsivät. Luotiin yhdessä myös facebookiin Jämsän nuoret koiraharrastajat-ryhmä jonka avulla sovittiin yhteisistä menoista. Yksi toukokuun ikimuistoisimmista päivistä olikin kun järjestettiin JNKH:n miitti Rapulammelle jossa oli yhteensä 13 koiraa. Mikä parempaa kuin istua nuotiolla syömässä makkaraa ja sipsejä. Pidettiin myös toinen Jyväskylän corgistien miitti.
Treenattiin yhä aktiivisemmin tokoa ja toukokuussa aloitettiin myös agility. Eetu oppi esteet todella nopeasti ja laji vei meidät mukanaan! Treenattiin myös tokon jatkokurssilla.
Käytiin mätsärissä ja möllitokossa.

Kesäkuu

Kesäkuun alku meni Eetun toipuessa leikkauksesta, mutta pian päästiin viettämään kesälomaa. Kuukausi menikin koiria Rapulammella päivisin uittaessa ja iltaisin kokoontumalla paistamaan makkaraa. Eetu oppi rakastamaan uimista ja saatiin paljon uusia koiratuttuja. Treenattiin paljon Eetun kanssa ja voin sanoa, että meidän suhde kyllä parani. Aloitettiin agilityn treenaaminen Jämsän Seudun Palveluskoiraharrastajien agilityryhmässä! Kokeiltiin myös hakua ryhmässä.

Enemmän kesäkuun tapahtumista

Heinäkuu

Heinäkuu oli uusien kokemusten kuukausi. Heti alkuun kävimme kokeilemassa suojelukoiratestiä ja pidemmällä kuukautta pääsimme kokeilemaan paimennusta viikonlopuksi. Päivät olivat niin kuumia, että koira sekä omistaja ottivat vähän rennommin. Treenailtiin ahkerasti tokoa ja rallytokoa sekä satunaisesti agilitya. Uimassa käytiin lähes päivittäin!

Enemmän heinäkuun tapahtumista

Elokuu

Elokuussa jatkettiin rentoa elämää silti treenaten kotona ja kavereiden kanssa. Treenailtiin viikoittain agilitya ja päivittäin tokoa. Jyväskylässä käytiin mätsäreissä ja treffaamassa tuttuja. Muistaakseni ei tapahtunut mitään erikoista paitsi kävimme ensimmäisessä tokokokeessamme. Se siitä "vihaan tokoa"-asenteesta

Syyskuu

Syyskuussa oli vihdoin kauan odotettu möllitoko. Muuten treenailtiin vain päivittäin eikä tehty mitään erikoista. Lenkkeiltiin paljon ja käytiin koirienkoulutuskentällä tokoilemassa ja aksaamassa. Eetu alkoi osoittamaan leikkauksen jälkeisiä muutoksia: lihoi ja laiskistui. Syksyn kylmetessä treenimotivaatio alkoi pikkuhiljaa hiipua

Lokakuu

Lokakuussa omistaja juhli 18-vuotis synttäreitään, vuu! Lisäksi tapahtui jotain erikoista: me lähdettiin näyttelyyn, Welsh corgien erikoisnäyttelyyn Lohjalle. Eetu pääsi esiintymään kotkoirakehään, jossa menestystä ei ikävä kyllä tullut. Lisäksi koira juhli omia 2-vuotis syntympäiviään! Aloitettiin agilityssa hallitreenit. Pidettiin kolmas Jyväskylän corgistien miitti :) Treenattiin sisällä ja satunnaisesti ulkona myös tokoa, mutta syksyn masentaessa motivaatio oli välillä olematon

Marraskuu

Marraskuussa nautittiin vielä viimeisistä keväisistä päivistä. Treenailtiin ja lenkkeiltiin Juulian kanssa lähes päivittäin, eipä ainakaan tuleva talvi masentanut kun oli hyvää seuraa. Sain maistaa elämää kahden koiran omistajana kun Otto-airedale tuli meille hoitoon viikonlopuksi. Pojat tulivat loistavasti toimeen, vaikka Eetu olikin mustis ja loukkaantui mulle verisesti :) Koin valaistumisen agilityssa ja opettelin lukemaan koiraa ja ohjaamaan paremmin. Käytiin juoksemassa nollarata Jyväskylän agilityepiksissä josta jäi tosi hyvä fiilis!

Joulukuu

Vihdoin saatiin lunta ja ulkona treenaaminen päättyi. Aloin opettamaan Eetulle kunnon kontakteja agilityyn ja muutenkin suunnittelin enemmän tavoitteita lajille. Tokoa tehtiin satunnaisesti, mutta töiden takia kisoihin eikä kokeisiin päästy. Eetun ruokintaan tuli muutoksia ja edelleen ei ole täysin varmaa mitä tuo koira alkaa syömään. Pitkästä aikaa Eetu pääsi riehumaan vanhojen kavereidensa kanssa joten pienen koiran elämä oli aika kivaa!

Kuten Reviiriin jo kirjoitin niin erittäin koiramainen vuosi on ollut. Oon tutustunut ihan mielettömiin ihmisiin ja hienoihin koiriin, josta ensimmäisistä on tullut jo todella rakkaita. Mikään ei oo hienompaa kun omistaa ihmisiä joiden kanssa voit puhua puhua ja puhua aiheesta joka oikeasti kiinnostaa ja on niinsanotusti elämäntapa. Ja ne ihmiset on vielä hurjan ihania.
Koiran kanssa harrastamisesta on tullut tärkeää ja tavoitteellista sekä Eetun kanssa elämä on kivaa. Toivotaan, että vuodesta 2012 tulee vieläkin parempi! ♥

ilman sua oon kuin paristo vailla energiaa

Päästiin kuin päästiinkin tänään treenaamaan! Tehtiin alkuun videolla olevaa hyppäriä kerran pätkissä ja kerran kokonaisena. Rengasta vedettiin yksittäisenä hetki, jotta se muistuisi koiran mieleen. Keppejä myös yksittäisenä. Toisella kerralla meni radan puhtaasti vaikka unohdin miten se meni yhdessä kohdassa. Pakko mainita, että juoksen ihan idiootin näkösesti ja tolleen oudosti. En yleensä juokse noin tyhmästi :D

Radan jälkeen tehtiin vain yksittäisenä pieniä juttuja mm. kontaktia laatikolla, keppejä ja niistopersjättöä. Pienissä jutuissa palkkasin ruualla, muuten koko treenit villasukalla. Siistiä miten se roikkuu villasukassa ihan raivolla ja loikkaa samantien kiinni! Tykkään.

Mun pää on ihan sekaisin ton koiran ruokinnan kanssa. Äiti osti nyt säkin Royan Canin Light ruokaa jota alettais antamaan tolle 50/50% Sterilised ruuan kanssa. Samalla osti sit kokeiluun säkin James Willbeloved light/senior ruokaa. En oo ikinä kuullutkaan tai nähnyt mitään kyseiseltä merkiltä. Lukiessa kommentteja merkistä totesin sen syöttämisen saada jäävän yhteen pussiin. Barffiin tekisi mieli vaihtaa takaisin ja pitää joku kevyt nappula rinnalla. Keitettyä riisiä voisi myös alkaa antamaan ruuan seassa.

päämäärätöntä elämää ei olekaan

Jes, ollaan saatu motivaatio takaisin!

Sunnuntaina käytiin juoksuttamassa koiria pitkästä aikaa Janitan ja Elisan kanssa. Eetu tapasi puolen vuoden jälkeen kaksi lempityttöään Tara-sakemannin ja Tuikku-nöffin. Molempien jaloissa piti kokoajan touhottaa ja pyöriä. Edellisenä yönä satanut lumi saattoi vaikuttaa pienen koiran onnellisuuskäyriin myös.
Tänään Eetu sai omanlaisistaan seuraa kun Siru toi corginsa Ullan ja Iitun leikkimään. Tytöt toivat tuliaiseksi Eetulle vaaleanpunaisen sydänluun aaw. Viime kerralla koirien kemiat eivät oikein kohdanneet eivätkä täydellisesti nytkään. Välillä tytöt olivat Eetusta innoissaan ja välillä antoivat kunnolla turpaan. Eetu raukka ihan hidas verrattuna narttuihin

Eilenillalla tapahtui jotain odottamatonta: mulle iski innostus suunnitella meidän koiratanssi koreokrafia valmiiksi! Tänään päivällä sain sen lopulliseen versioonsa ja sain sovitettua liikkeet musiikkiin. Treenatessa koira toimi kivasti eikä hermostunut, vaikka suunnittelin esitystä samalla. Nyt vain harjoitellaan niin, että koko esitys menee sulavasti. Harmi että keksin tän just nyt kun ulkona sataa lunta

Tänään oli ne treenit! Varustauduin sitruunapullolla ja riepuleluilla.

Lämmittelyssä oli pätkiä yllä olevasta radasta, joten koirille oli jotakin tuttua oikeaa rataa tehtäessä. Lähdössä ja sinne mennessä koira oli innokas, mutta rauhallinen. Kaitsu sanoikin radan jälkeen, että tää oli Eetun parhain lähtötilanne tähän mennessä. Oma asenne oli ollut jo radalle mennessä sellainen kylmän viileä ja johdonmukainen. Yleensä Eetu kiehuu jo lähtöön mennessä ja kiskoo hihnassa jolloin itekin oon jo hermostuneempi.
Alku meni ok tosin lennätti ensimmäisen riman samantien alas. Mietin 5-10 esteille montaa tekniikkaa, mutta päädyin ohjaamaan koiran 5-hypyn yli ja luottaen koiraan persjätöllä vaihdoin puolta. Koira tuli hyvin mukana! Renkaan takaakierto jännitti Eetun rengasepävarmuuden takia, mutta teki taitavasti. Pysähdyin palkkaamaan tästä, mutta tajusin ettei mulla ollu kuin lelu mukana. 9-esteen takaakiertoon tein persjätön kun koira oli lukinnut esteen. Tässä tuli ongelma kun menin kokoajan koiran eteen enkä ottanut tarpeeksi askelia sivulle. Toistin ja sain suunnilleen toimimaan, mutta oli nipinnapin että koira tajus tulla oikealle puolelle. Takaakierrot meni puhtaasti koko treenien ajan, kiitos Lotan neuvojen! Loppusuora oli loistava, pääs itekin kunnolla juoksee!

Toinen rata oli ihan paras! Pelkkää juoksentelua ja muutama tiukka kohta, jotka ei tuntunut vaikeilta. Olisin voinut ottaa Eetun 3-hypyltä vastaan, mutta tiesin että tollasella suoralla alkaa taas rimat kopsumaan kun koira kiirehtii. Tajusin jatkaa eteenpäin koiran lukitessa kolmosen niin en törmännyt koiraan. 5-hypyn näyttö oli huono ja koira meni ekalla ohi. Lotan radalla oli samanlainen putkikulma kuin tällä radalla joten tiesin mistä juosta. Silti koira jäi sekuniksi pyörimään putken suulle kun haki missä mää oon. Kepeillä jätti yhden välistä joten palattiin alkuun. Koira kuumeni tästä mielettömästi. Onneksi taikapullo oli mukana ja sumautus naamaan viilenti sopivasti. Loppu oli siisti kun sai pinkoo ihan täysillä koiran kanssa :)

Viimeisenä pyöritystä. Mietin alkuun ensin niistoa. 5-6 hypyille ajattelin ensin takaaleikkausta, mutta Kaitsu sanoi poispäintyöntö toimisi myös. Halusin opetella sitä koska koiran ottaminen tolleen tosi likeelle kesken rataa on musta hankalaa. Päätin kokeilla alkuun ja loppuunkin tota. Eetu valui lähdöstä ja jouduin palauttamaan takaisin. Sitten istuikin ihan hiljaa ja odotti nätisti lupaa. Poispäin työnnöt onnistui ihan kivasti!

Yleisesti treenit oli parhaimmat pitkään aikaan. Ohjaaja toimi, koira toimi. Mun ja koiran päät pysyi molemmat kasassa ja keskittyi olennaiseen. Mun edestä ohjaus on kuulemma hyvää, mutta edelleen viiton kädellä suoraan sivuille vaikka pitäisi viittoa etuviistoon. Kuulemma tää homma alkaa pikkuhiljaa tulemaan multa selkärangasta ja paranemaan kokoajan. Mitä enemmän tekee niin opin kokoajan paremmaks :) Pullon avulla uskon, että toi komentelu saadaan loppumaan kokonaan. Lelu (= sukka ja lapanen) oli ainoa palkkaus koko treenien aikana! Hullu raivoeläin iski lapaseen kiinni radan jälkeen täysillä - ei enää ruokapalkkaa!

PS Sinulle on saapunut paketti: treeniliivi!

lotan treenit

Ohjelmassa oli tänään Lotta Vuorelan agilitytreenit. Kokonaista rataa en jaksanut piirtää kun tehtiin vain muutamaa kohtaa, mutta niistä erikseen piirros ja video.
Käytiin itseksemme läpi rataa noin 15min ja sitten porukalla mietittiin vaihtoehtoja. Aika rohkeasti mietin puolenvaihtoja ja persjättöjä mitä en normaaleissa treeneissä oikein ikinä vaivaidu tekemään. Muutamaa kohtaa muutinkin vielä Lotan ideoiden jälkeen.

Ensimmäisellä vuorolla tehtiin alun kahta kohtaa. Kokeilin 1 ja 2 esteille ensin vain Eetun heittämistä yli ja takaaleikkausta kolmosella. Saatiin tämä heti toimimaan, mutta halusin oppia myös Lotan tyylin eli ottaa koira valmiina kakkosella ja siitä niistolla. Niistoa sitten treenittiin kun koira irtosi hypyn jälkeen hassusti vasemmalle vaikka olin oikealla siivekkeellä ja katsoin koiraa heti sen hypättyä. Kuitenkin palkkauksella alkoi kääntyä mun suuntaan esteeltä ja saatiin tää onnistumaan! Eetu ei innostunut yhtään fleecenarusta toistojen palkkauksessa :( Täytyy alkaa aina ottaa mukaan sukka tai lapanen.

Toinen kohta mitä toistettiin pari kertaa oli 6-hypyltä putkeen laittaminen ja sen jälkeinen. Melko samanlainen kohtahan meillä oli viimeksi Hennan treeneissä jossa takaaleikkasin ja Henna opetti mulle persjätön. Tässäkin ajattelin vain lähettää sen putkeen, mutta olisin ollut niin myöhässä eikä toivookaan ehtiä ottamaan nätisti vastaan. Siispä tehtiin persjättö siihen. Aika mukavasti sain sen heti toimimaan ja oli kiva kun luotti siihen et koira osaa tulla perässä putkeen ilman et jää odottelemaan :)

Toisella kerralla jatkettiin suoran putken jälkeisestä. Olin taas norsu enkä osannut ohjata hyvin takaakierrolle >:( Ärsyttää kun tietää, että vois antaa itestään paljon enemmänkin irti ja silti on tollainen lahna. Lotta samantien kysyikin osaako Eetu takaakierron. Kyllähän tuo osaa, mutta lähinnä silleen "jes se meni sen"-tyyliin. Otettiin sitten namialusta ja Lotta laittoi sen siivekkeen viereen. Lähetin koiran alustalle ja tarkoitus oli ottaa se siivekkeen takaa hypyn kautta niinkuin oikeasti takaakierrossa. Eetu vaan ei meinannu tajuta tulla sieltä hypyn kautta ollenkaan. Taas saa syyttää itseään surkeasta ohjauksesta.
Opin ohjaamaan takaakierrot kuitenkin paljon paremmin. Ennen yritin aina kädellä saada koiran kiertämään takaa, mutta nyt tajusin että jalka pitää ottaa mukaan. Koira tajuaa heti kiertää kun askel siivekkeen reunaa kohti kertoo mistä pitää tulla.
Ärsyttää kyllä vähän julkaista tämä video, koska näytän korkeintaan masentuneelta. Tollaiselta hissukalta jota ei muka kiinnostais ollenkaan. Putkeen ohjaaminen on ihan olematonta, mutta Eetu irtoo putkeen niin hyvin niin paljoa tarvitse sitä sinne laittaakaan :) Silti ärsyttää! Kuitenkin olin ihan täysillä mukana!

Lotalta sain vinkin tuohon Eetun komentamiseen ja raivoamiseen radalla. Otan sitruunatiivistepullon ja laimennan vähän nestettä. Radalla suihkautan siitä naamaan jos tulee komentamaan. Tulee taatusti toimimaan! Ja jos ei niin lähen hallista menemään hetkeksi ja jätän koiran "mä en tee sun kaa kun sä oot tollainen"-tyyliin :)
Videolla näkyy miten Lotta piti Eetusta kiinni sillä aikaa kun kävin ohjausta itsekseni läpi. Oli niin rentouttavaa ja hiljaista. Oikeasti pystyi miettimään ja ajattelemaan ja sitten tekemään onnistuneesti!

Ensiviikon treenien muistilista:

- hyvä lelu mukaan (koko treenit lelupalkalla)
- palkkaa lähtöön, vapautus ja uudelleen
- panosta ohjaukseen ja suoritukseen 100%
- taukojen aikana koira hallintaan, sumauta jos komentaa

- häkissä käyttäytyminen = vettä päähän jos haukkuu muiden ollessa radalla

PS Lisäsin alempaan postaukseen videon Eetun avoimen kaukoista! Tsek!

raivopää

Päivitetään nyt sitten niin sunnuntaina voidaan omistaa kokonainen postaus Lotan valmennukselle ja nyt kirjotetaan muusta.

Tiistaina Eetu pääsi pitkästä aikaa hierottavaksi. Epäilin etenkin selän ja ehkä niskan olevan jumissa. Pelotti myös oikean takajalan tilanne oireilun takia. Niska ja eturaajat olivat ok. Selässä pientä tiukuutta, mutta myötäytyi nopeasti joten ei ollut pahasti jumissa. Selän ja lantion yhtymäkohdassa oleva kalvo (johon monet lihakset kiinnittyvät) oli aika jumissa. Kaikista ikävin ja odotetuin oli kuitenkin samassa nivelvenähdyksen kokeneessa raajassa. Lihas oli aivan jumissa eikä myöntäillyt millään vaikka Mirva kuinka paljon lämmitti. Koira taisi hieman aristaakin sitä. Kerroin Mirvalle aavistukseni Eetun seuraamisen poikituksen suhteen, että johtuisiko se niskan kipeydestä. Niskassa ei kuitenkaan ollut mitään ja Mirva epäili sen johtuvan tuosta takajalasta. Kuulemma jos koira poikittaa niin se ei kävele kuin kolmella uralla ja näin ei käytä kunnolla juuri tätä nivelvenähdyksen jalkaa. Onneksi sekin saatiin kuitenkin hierottua. Sain venyttelyohjeita ja tikapuuharjoituksia täytyy tehdä säännöllisesti. Hyvä että tajusin käyttää hierottavana tai muuten jalka olis voinut mennä vielä pahempaan kuntoon.

Torstaina Kaitsu eikä Henna ollut paikalla joten Ilona veti meille treenit. Olin taas vaihteeksi anellut keppi- ja putkikulmia ja Ilona otti sen huomioon. En jaksanut piirtää ratoja, mutta alkuun tehtiin yllättävän hankalaa rataa. Radassa oli pituus hankalassa kulmassa johon Eetu ei meinannut irrota ensin millään. Oma ohjauksenikin oli ihan surkeaa.
Koiralla oli mieletön draivi taas päällä ja ensimmäisillä kepeillä se vaan puhisi ja puski eteenpäin. Ei ihme, että ei tullut ihan puhtaat kepit loppuun asti kun koiralla vähän tuli hännän alla. Eetu haki treenien aikana kepit kuitenkin tosi hyvin, mutta heti sisäänmenon jälkeen ei jatkanut pujottelua jos olin liian kaukana. Pysähtyi katsomaan taakseen missä mää oon. Ajattelin puuttua ja opettaa nyt niistä itsenäisemmät, että koira katsois pujotellessaan suoraan eteenpäin eikä seurais mua ollenkaan.
Muutenkin koira oli taas levoton eikä pää riittänyt kuuntelemaan tai keskittymään ollenkaan. Istumaan laitettua bongahti vieterinä samantien ylös. Niimpä tietyssä kohdasssa treenejä taas mulla meni keskittyminen kokonaan enkä jaksanut yhtään ton riehumista ja otin sen monta kertaa syliini vaan rauhoittumaan.
Rengas alkaa onnistumaan taas ja otin sitä radalla ja yksittäisenä.

Laittakaa äänet pois

Tällaisesta melko helposta keppikulmasta tulikin hankala kun koira nosti kierrokset ensimmäisten hyppyjen suoralla. Etenkin kun menin ottamaan sen kepeille jo vastaan. En tajua miks kumartelen kun laitan sen tonne putkeen. Kuitenkin irtoaa kymmenen kertaa paremmin putkeen kuin ees meinaisi mennä puomille. Luulin ettei irtois noin helposti samantien toiseen putkeen niin jäin taas ihailemaan koiraa enkä tajunnut vaihtaa puolta tota loppusuoraa varten. Palkkasin koiran kuitenkin heti renkaan jälkeen. Renkaankin ohjaan tosi säälittävästi. Haluun olla elävöivä ohjaaja!

Tokoa ollaan tehty silleen vähäsen. Satunaisesti jotain ja kerran käytiin treenimässä kentällä. Silloin tosin otin vaan muutaman stopin, seuraamisen (ei poikittanut enää) ja noudon. Noutoon lainasin Juulian isompaa kapulaa jonka Eetu palautti sairaan hienosti! Kapula oli sen verran tuhti pienen koiran suuhun niin ei voinut pyöritellä ollenkaan :D Isompi kapula ostoslistalle.
Ollaan jumppailtu myös voittajan kaukoja. Alkaa menemään kokoajan paremmin :) Videolla tän illan treenit:

 Eetun avoimen kaukot klik!